Linnunlaulun alueen historia on värikäs, monimuotoinen ja korkeakulttuurinen. Yhden maineikkaimmista puuhuviloista, Eläintarha 10:n, rakennutti rakennusmestari Niilo Michelsson vuonna 1890 lähinnä herrasväen vuokrataloksi. Rakennuksen suunnitteli nuori arkkitehti Selim Lingqvist yhdessä rakennusmestari Elia Heikelin kanssa. Talossa asui hetken aikaa muun muassa K.J. Ståhlberg, josta myöhemmin tuli Suomen Tasavallan ensimmäinen presidentti. Myös osuustoiminnan perustajat Hannes ja Hedvig Gebhard asuivat Eläintarha 10:ssä.
Kirjailija Maila Talvio (Winter) muutti miehensä kielitieteilijä Jooseppi Mikkolan kanssa huvilaan vuonna 1904. Maila Talvio perusti lähinnä Satakunnan ylioppilaille tarkoitetun Lukupiirin vuonna 1907, joka jatkui vuoden 1919 jälkeen muualla, kun Mikkolat muuttivat Meilahden Laaksolaan. Lukupiirissä luettiin ja referoitiin maailmankirjallisuuden klassikoita ja nuorta uutta suomalaista kirjallisuutta. Linnunlaulun huvila 10:ssä vieraili merkittäviä kulttuuripersoonallisuuksia 1900-luvun molemmin puolin. Kirjailijoista mainittakoon mm. V.A.Koskenniemi, Ilmari Kianto, Eino ja Kasimir Leino, Otto Manninen, Larinkyösti, Juhani Aho, L. Onerva, Aino Kallas, F.E.Sillanpää. Vakituisia vieraita olivat myös Ida Aalberg, Aino Ackte, Eino Kalima, Tyko Sallinen, Akseli Gallen-Kallela. Kirjailija Tyyni Tuulio (Tallgren) miehensä kanssa asui molemmissa huviloissa. Ranskalaisia, puolalaisia, Baltian maiden kirjailijoita ja suurlähettiläitä vieraili Eläintarha 10:ssä Mikkolan pariskunnan vieraina. Michelssonien ja rouva Tähtisen jälkeen huvilassa asui yliopistoväkeä, ym., kunnes huvilan osti Moisanderin perikunta, joka harjoitti talossa asunnonvuokraustoimintaa.
Helsingin kaupunki osti Linnunlauluntie 10:n pahoin rapistuneen ja purku-uhan alaisen huvilan sivurakennuksineen ja luovutti sen vuonna 1985 Kivi-talo Säätiön omistukseen ja hallintaan. Syksyllä vuonna 2000 Helsingin kaupunki muutti kaavoituksen syistä Linnunlauluntie 10:n Linnunlauluntie 7:ksi.
